Historia

Aurajoki Oy -konserni osti Gav Group Oy:n Pirkkalan tehtaan liiketoiminnan.

GaV Group Oy:n juuret johtavat pitkälle viime vuosisadan alkuun, vuoteen 1903, jolloin Tampereelle perustettiin Galvanoimis Oy. Nimensä mukaisesti yritys tarjosi galvanointipalveluita, mutta sen toimenkuvaan kuului myös metallituotteiden valmistus, kuten mm. naulat ja pesusoikot sekä hevosenkengät, joita se toimitti Tsaarin armeijalle.

1951 yritys alkoi valmistamaan painesäiliöitä ja vuonna 2007 se yhdistyi Vähäsilta Oy:n kanssa, jolloin uuden yrityksen nimeksi tuli GaV Group Oy.

Proxocon laajensi konepajatoimintaansa Pirkkalaan ja sulki Hämeenlinnan toimipisteensä.

Auran tehtaalle asennettiin 13 m sinkityspata. Proxocon Oy sai laatusertifikaatin. Proxocon Oy hankki Kannonkosken konepajan TTP-Yhtiöiden konkurssipesältä ja Aurajoki-konserni palasi konepaja-alalle.

Aurajoki Oy osti 70 % Proxocon Oy:n osakekannasta.

Uusi osakeanti, jossa omistajiksi tulee lisää yhtiön henkilökuntaan kuuluvia. Samalla Primaca Partners Oy jää pois yhtiön toiminnasta ja myy Aurajoki-osakkeensa yhtiön muille omistajille.

KS-Sinkki Oy fuusioitiin Aurajoki Oy:öön. Vaasan tehdas suljettiin. Nummelan tehtaan toiminta lopetettiin toistaiseksi.

Mikkelin tehdas uudistettiin. Aurajoki Oy lunasti AuraCoat Oy:n ja AuraColor Oy:n omistukset kokonaan itselleen. Aurajoki Oy osti Lievestuoreella toimivan KS-Sinkki Oy:n. AuraCoat Oy ja AuraColor Oy fuusioitiin Aurajoki Oy:öön. Aurajoki Oy sai ympäristösertifikaatin.

Aurajoki Oy:n hallinto siirtyi Auraan. Ylihärmän tehtaan kuumasinkitystoiminta lopetettiin. Aurajoki Oy osti Galvanoimis Oy:n kuumasinkitystoiminnan. Aurajoki Oy sai laatusertifikaatin.

Aurajoki Oy:n omistajuus siirtyy CapManiltä Primaca Partners Oy:n johtamalle sijoittajakonsortiolle.

Aurajoki Oy osti Outokumpu Wasacopper Oy:n pintakäsittelytoiminnot. AuraColor Oy -jauhemaalaamo aloitti toimintansa Aurajoki Oy:n tytäryhtiönä 1.11.2004. Hyvinkään tehdas suljettiin 1.12.2004. Samana päivänä Aurajoki Oy:n elektrolyyttiset pinnoitteet eriytyivät omaksi tytäryhtiökseen, AuraCoat Oy:ksi, toimipaikkoinaan Turku ja Vaasa.

Vuoden alusta kaikki liiketoiminta tapahtuu Aurajoki Oy:n nimissä, Salon tehtaan toiminta loppui ja siirtyi laajennetulle Turun tehtaalle. Hallinto siirtyi Turkuun.

Aurajoki Oy osti Turussa toimivan Reu-Met Oy:n. Kuumagalvanointi Oy fuusioitiin Aurajoki Oy:öön ja Reu-Met Oy liiketoiminta siirrettiin Aurajoki Oy:lle.

CapMan Capital Management ja toimiva johto ostivat Aurajoki Oy:n koko osakekannan.

Aurajoki Oy osti Hyvinkäällä toimivan Kuumagalvanointi Oy:n.

Aurajoki Oy osti Tunturipyörä Oy:n niklaamotoiminnan.

Auran tehtaalle valmistui ensimmäinen pientavaran automaattinen kuumasinkityslinja.

Aurajoki Oy osti Salossa toimivan sähkö- sinkityslaitoksen, Salomaan Sinkitys Oy:n.

Aurajoki Oy:n osakkeet myytiin Rakennus- ja insinööritoimisto Teräsbetoni Oy:lle. Teräsbetonin Nummelan konepajan sinkityslaitos liitettiin Aurajoki Oy:öön.

Auran tehtaita laajennettiin. Auran kolmas sinkkipata oli 4,0 metrin pituinen. Aurajoki Oy osti Ylihärmässä toimivan Galmet Oy:n.

Auraan rakennettiin toinen uusi tehdas, johon asennettiin 7,0 metrin pituinen pata.

Auraan rakennettiin uusi tehdas ja keraaminen pata pientavaraa varten.

Mikkelin tehtaalle valmistui oma rautatie.

Mikkeliin rakennettiin Suomen suurin sinkityslaitos. Tehtaaseen tuli 13,0-metrinen sinkityspata.

Konepajatoiminta lopetettiin ja sähkösinkityslinja myytiin.

Auran tehdas rakennettiin. Tehtaassa valmistettiin kuljetuspaletteja, jotka sähkösinkittiin. Samana vuonna asennettiin tehtaaseen kaksi kuumasinkityspataa, joista pidempi oli 6,5-metrinen.

Aurajoki Oy perustettiin. Yhtiö toimi vuokratiloissa raisiolaisessa konepajassa.